LEHDISSÄ


KALEVASSA

Kaleva          Sunnuntai 20.7.2003

Juhannusruusu on kaikkein rakkain




Kuivalle kankaalle puolen hehtaarin alueelle rakennettu Liisa ja Risto Pekkalan talo on puutarhan ympäröimä.

"Aloitimme pihan perustamisen heti rakentamissyksynä 1985 ja kesät menivät vuoteen 1999 saakka puutarhan perustamisessa. Emme ole pitäneet kuitenkaan tuntikirjanpitoa töistä", nauraa Risto Pekkala.
Hän aloitti 60-senttiä syvälle ulottuvan kivikon raivaamisen lapiolla ja veti kannot ylös autonsa avulla, mutta antoi lopulta periksi ja tilasi kaivinkoneen tekemään kaikkein raskaimmat työt.
Perheen poikakin saatiin tekemään kukkapenkki rahallista korvausta vastaan. Hän huomasi työn raskauden ja palkkasi kylän poikia kaveriksi lupaamalla palkkiostaan puolet ja toimimalla itse työnjohtajana.
Kun ruusunjen lannoitteeksi sopivista pikkusinteistä perheen äiti lupasi maksaa markan kappaleelta, poika hommasi niitä sellaisia määriä, että äiti sai lopulta toppuutella. Ruusuja lannoitetaan myös kahvinporoilla.
Keinolannoituksen suhteen Pekkalat ovat tarkkoja. Penkkien perustamisvaiheessa naapurista haetaan hevosenlantaa ja syksyisin levitetään kompostimultaa. Pekkaloiden mielestä keinolannoitteilla perennat kasvavat vain liikaa pituutta. Ruusujen kirvat hävitetään nokkosuutteella. Myös kastelun suhteen he ovat niukkoja, kastelukannua Liisa Pekkala ei edes omista.
Pariskunnan työnjako on edelleen, että mies tekee raskaat työt, muutoin puutarha on vaimon vastuulla.
"En ole halunnut pihaan tiukkoja rajoja. Se mihin puolukanvarvut levittäytyvät, ne saavat tulla", toteaa Liisa Pekkala ja kertoo olevansa perusluonteeltaan keräilijä.
Niinpä hän on kerännyt kasvejakin, mutta vain sellaisia, jotka ovat luontaisia tälle alueelle. Hän tunnustaa kuitenkin ruusujen olevan erityinen lempikohde. Pensasruusulajikkeita pihalta löytyy lähes 50.
Liisa Pekkala on pyrkinyt hankkimaan omajuurisia pensaita, joiden juuret yleensä kestävät ja kasvattavat uuden pensaan, vaikka maanpäälliset osat satuisivat paleltumaan.
Juhannusruusu on peräisin hänen 1700-luvulla rakennetusta kotitalostaan Paavolasta, eikä kukaan tiedä kuinka kauan ruusu on kasvanut sen pihalla.
"Eikä rakkaus ole pelkästään tunneperäinen, vaan juhannusruusu on myös kaunis ja kestävä. Vaikka muut ruusut paleltuisivat, se kestää", kiittää Liisa Pekkala.
Pihan kukinta alkaa huhtikuussa sadoilla sipuli- ja kivikkokasveilla ja jatkuu aina pakkasiin asti.
"Ideana on ollut, että aina jokin kasveista ja pensaista kukkii. Samoin, että katsoi mihin suuntaan tahansa, jotakin kukkii", kuvailee Liisa Pekkala.
Risto Pekkala kertoo tuoneensa säkillisen kukkasipuleita Hollannista ja istuttaneensa ne, mutta niistä ei noussut montakaan.
Pihalla menestyvät erinomaisesti syreenit, koristeomenapuut, hortensiat, angervolajit, jotka saavat levitä metsäpohjaankin villinä.
Yleensä Liisa Pekkala ostaa kasveja muutaman kappaleen erissä ja kokeilee menestyvätkö ne. Hän jakaa ja lisää kasveja siemenistä ja käyttää myös luonnonkasveja kuten kissankelloa, kulleroa ja päivänkakkaraa.
"Laskin viisi kuusi vuotta sitten, että tässä on yli neljä sataa lajiketta ja sen jälkeen on tullut lisääkin."
Pariskunnan mielestä yksi pihan menestymisen salaisuuksista on, että tontti viettää etelään ja on havupuiden reunustama. Lunta riittää pitkälle alkukesääm, mutta se samalla suojelee pensaita kevään ahavalta.
"Ja talvellakin piha näyttää hyvältä. On kuin kävelisi postikorttiin", kertoo pariskunta.

Peerit Tähtinen


SIIKAJOKILAAKSO 10. 7.2008




SIIKAJOKILAAKSO 30. 6.2015



Raahen Rekossa heinäkuussa 2016 mansikoita myymässä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.

TERVETULOA UUDELLEEN!

KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI