ARBORETUM


Mikä on arboretum?  Sitä minulta on kysytty monta kertaa, kun olen kertonut perustavani vähitellen  mansikkamaalleni arboretumia.  Mansikkamaa poistuu käytöstä seuraavan viiden vuoden kuluessa ja jo nyt voi istuttaa pieniä puunalkuja mansikoiden lomaan. 

Wikipedia määrittelee arboretumin näin: 
Arboretum (lat. arbor, "puu") eli puulajipuisto on yleisnimitys viheralueesta, johon on kerätty systemaattisesti tai satunnaisesti yleensä yhtä kasvisukua tai heimoa laajempi kokoelma puuvartisia kasveja. Arboretum voi olla hoidettu, jolloin se muistuttaa puutarhaa, tai se voi olla hoitamaton, luonnontilainen puisto. Arboretum voi olla yksityisen, yhteisön tai jonkin kaupallisen tahon omistama näyte- ja kasvitarha.

Arboretumeihin liittyy kokeilu-, tutkimus- ja tiedotusluonne: puulajipuistossa halutaan kokeilla ja esitellä eri puolille maailmaan tehtyjen siemenkeruumatkojen ja kasvivaihtojen selviytymismahdollisuuksia. Toisaalta pienillä metsikköistutuksilla voidaan tutkia puulajien soveltumista metsänkasvatukseen ja -jalostukseen sekä opettaa ja tutkia puutarhan hoitoa. Edelleen puulajipuistoilla halutaan esitellä dendrologisesti kiinnostavaa lajistoa ja herättää laajempaa kiinnostusta kasvilajiston runsautta kohtaan.

Takalo-Roppolan pihapiiriimme kuuluvat erottamattomasti vanhat puut. Eteläreunalla pellon takana on yli satavuotias mäntykangas, joka laskeutuu kuusikkona tietä kohti. Olemme laittaneet sen epävirallisesti suojeluun. Lapsemme aikoivat ketjuttaa itsensä puihin, jos yritämmekään kaataa metsää. Viisaat lapset! Jospa metsä säilyy meidänkin jälkeemme.



Pihapiirin pohjoislaidalla tien varressa on pieni mäntymetsikkö, jossa on  noin tusinan verran ikivanhoja mäntyjä, osa kelottuneita. Keväällä 2015 haimme  metsikölle rauhoituspäätöksen. Nyt se on suojeltu luonnonmuistomerkkinä. 




Tätä tietä mennään meidän mansikkamaalle ja siis tulevalle arboterumille.

Sama kuusikuja näyttää tällaiselta kesällä ilta-auringon värjäämänä.


Kävimme elokuussa Elimäellä Mustilan arboretumin taimipäivillä hakemassa ensimmäiset parikymmentä puunalkua kokeiluyksilöiksi. Testaamme, miten harvinaisemmat lajit selviävät näillä korkeuksilla. 

Ensimmäinen arboreturiimme istutettu puu on noin metrin korkuinen kääpiöpihta. 


Pihta on lappeenrantalaisen Pekka Rantasen taimiston kasvattama.  
Siinäpä taimisto, johon täytyy tehdä kesäretki. 


Kääpiöpihta Abies sibirica f. globosa
'Pallo-Pekka'
Pallopihta 'Pallo-Pekka' on Siperianpihdan pallomainen muoto. Neulaset ovat heleän vihreät, kiiltävät, pehmeät, hiukan lyhyemmät kuin siperianpihdassa.Neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä samalla tavoin kuin käärmekuusella.'Pallo-Pekka' menestyy Suomessa hyvin. Se on kestävin kääpiöpihtalajike Suomen oloihin. Puu kasvaa n. 1 m korkuiseksi. Saatavana rungottomana tai 0,5–4 metrin rungolla.


Mutta miksi arboretum? Vuosia olen siitä haaveillut. Puutarhaan olen jo istuttanut muutamia puita, mutta että ihan oikea arboretum...Haluan, että jotain jälkeemme jää. Kukat ränistyvät, tuskin niitä kukaan jaksaa jatkossa hoitaa siinä laajudessa kuin mitä puutarha nyt on. 

Mustilan arboretumin perustajan  A.F. Tigerstedtin sanoin meille arboretum on uusi yhteinen innostuksen kohde. 

 "sille, joka rakastaa metsää yli seuraelämän ja hiljaista polkua enemmän kuin meluista maantietä,
sille on tuskin mikään viehättävämpää, ja olkoonpa hän sitten joutunut tälle alalle ehdoin tahdoin tai sattumalta, niin tulee hän sitä jatkamaan päiviensä päähän, 
itselleen ehtymättömäksi iloksi ja tuleville sukupolville arvaamattomaksi hyödyksi ja nautinnoksi." 



"Syvänvihreä sammalpeite verhoaa kiviä, joilla ei ole kiire vieriä minnekään" - voi miten viisaita ajatuksia tuolla miehellä oli.




Arboretumin puu numero kaksi on käärmekuusi,  Mansikkamaan vieressä on sopivasti joutoaluetta, jonka saimme kylänmiesten Heikin ja Saulin avustuksella kasvukuntoon.    


Käärmekuusen toimme  Mustilan arboretumin taimipäiviltä.  Käärmekuusi  samoin kuin puuntaimi numero 1 kääpiöpihta ovat lappeenrantalaisen Pekka Rantasen taimiston kasvattamia. Käärmekuusta on vaikea löytää taimistoilta, ainakin täältä meidän korkeuksilta.  

Käärmekuusen oksat ovat pitkiä ja lonkeromaisia ja sen isot neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä. Kasvutapa on kaunis ja väri tummanvihreä.  Käärmekuusi kasvaa isoksi puuksi metsäkuusta hitaammin. Eipä taida meidän silmät ehtiä nähdä näitä puita kovin suurina.  Mutta metsänkasvattaminen on kaikenkaikkiaan pitkäjänteistä työtä. Monesti pitää ajatella, että seuraavat sukupolvet korjaavat tulot meidän tekemästämme työstä. 


Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmekuusi

Surukuusen onnistuin löytämään muutama vuosi sitten ja se on jo pihapiirissämme hyvässä kasvussa. Onnistuisikohan sen siirtäminen arboretumiin.

Pilarimaiset surukuuset ovat erittäin kapeita mersäkuusen muunnoksia, jotka kasvavat jotakuinkin metsäkuusen pituisiksi. Kasvutavaltaan ne ovat hyvin kapealatvaisia ja riippuvaoksaisia havupuita. Oksat voivat riippua kohtisuoraan tai puolijäykästi alaspäin. Neulaset ovat vihreät ja kooltaan yleensä metsäkuusta suuremmat tai tuuheammat.

Surukuusi olisi kaunis muutaman  puun ryhmänä, mutta minulla on periaatteena, että laitan  jokaista vain yhden kappaleen. 


Kuva: http://openmetsa.fi/wiki/index.php/Kuusen_erikoismuodot

Pitkäkorvaisilta pitää suojautua jo hyvissä ajoin. Elokuun lopussa  ensimmäiset latvat syödään, jos ei kiireen vilkkaan saa laitettua suojaverkkoja. 




Verkottaminen onkin melkoinen urakka syksyisin ja keväällä taas verkkojen  poistaminen. Jatkossa osa arboretumin puista saa olla kesät talvet verkkojen sisällä. 


 ARBORETUMIN KASVILISTA SYKSYLLÄ 2016
ARBORETUM  kasvilista
hankittu ostopaikka kasvin korkeus
1.  Kääpiöpihta 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 1m
pekanhavupuut.fi
pekka.rantanen@pekanhavupuut.fi
2.  Käärmekuusi 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 1 m
pekanhavupuut.fi
pekka.rantanen@pekanhavupuut.fi
3. Harmaaleppä
Alnus incana "Varjo" elo.16 Oulujoen taimisto n. 1m
4.  Iso-orapihlaja elo.16 Oulujoen taimisto n. 40 cm
5.  Korean syreeni heinä.16 Oulujoen taimisto n. 60 cm
6. Isabellan syreeni heinä.16 Oulujoen taimisto n. 60 cm
7.  Metsälehmus 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 40 cm
eli niinipuu Tilia cordata
8.  Kynäjalava 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 60 cm
9.  Metsälehmus 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä
10.  Ussurin päärynä 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 40 cm
11. Vuorijalava 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 40 cm
Ulmus glabra
12.  Tähtijasmike heinä.16 Liisa Pekkala/pistokaslisäys n. 20 cm
"Waterton"
13.  Virginianpihta 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 30 cm
14. Palsamipihta 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 30 cm
15.  Koreanpihta 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 30 cm
16. Ohotanpihta 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 30 cm
17.  Makedonianmänty 27.8.2016 Mustilan arboretumin taimipäiviltä n. 30 cm
Pinus peuce
18. Vuorimänty syys.16 Limingan viherkeskus n. 20 cm
19.  Tryffelitammi elo.16 Hankkija Kempele n. 80 cm
20.  Kääpiökataja elo.16 Bauhaus Oulu n. 20 cm
21.  Pensastuija elo.16 Bauhaus Oulu n. 20 cm
22. Viirukirjokanukka syys.16 Limingan viherkeskus n. 20 cm
23.  Isabellan syreeni syys.16 Limingan viherkeskus n. 60 cm
24.  Lännenpihta syys.16 Limingan viherkeskus n. 80 cm
25.  Euroopan pähkinäpensas kesä.15 n. 70 cm
26.  Metsävaahtera itse kasvatettu  n, 70 cm
27. Siperianpihta syys.16 Limingan viherkeskus n. 80 cm
28.  Kanadantuija syys.16 Limingan viherkeskus n. 1,80 cm
29.  Kerottukukkainen tuomi
Prunus padus "Anne" touko.16 Lassilan taimisto Tyrnävä n. 90 cm
30.  Sembramänty syys.16 Limingan viherkeskus n. 80 cm
31.  Tammi syys.16 Kokemäki n. 40 cm
Oili Vilen Kokemäki
32.  Hevoskastanja syys.16 Kokemäki n. 40 cm
Oili Vilen Kokemäki
33.  Mongolianvaahtera syys.16 Limingan viherkeskus n. 80 cm
jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.

TERVETULOA UUDELLEEN!

KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI