Mikä on arboretum? Sitä minulta on kysytty monta kertaa, kun olen kertonut perustavani vähitellen mansikkamaalleni arboretumia. Mansikkamaa poistuu käytöstä seuraavan viiden vuoden kuluessa ja jo nyt voi istuttaa pieniä puunalkuja mansikoiden lomaan.
Wikipedia määrittelee arboretumin näin:
Arboretum (lat. arbor, "puu") eli puulajipuisto on yleisnimitys viheralueesta, johon on kerätty systemaattisesti tai satunnaisesti yleensä yhtä kasvisukua tai heimoa laajempi kokoelma puuvartisia kasveja. Arboretum voi olla hoidettu, jolloin se muistuttaa puutarhaa, tai se voi olla hoitamaton, luonnontilainen puisto. Arboretum voi olla yksityisen, yhteisön tai jonkin kaupallisen tahon omistama näyte- ja kasvitarha.
Arboretumeihin liittyy kokeilu-, tutkimus- ja tiedotusluonne: puulajipuistossa halutaan kokeilla ja esitellä eri puolille maailmaan tehtyjen siemenkeruumatkojen ja kasvivaihtojen selviytymismahdollisuuksia. Toisaalta pienillä metsikköistutuksilla voidaan tutkia puulajien soveltumista metsänkasvatukseen ja -jalostukseen sekä opettaa ja tutkia puutarhan hoitoa. Edelleen puulajipuistoilla halutaan esitellä dendrologisesti kiinnostavaa lajistoa ja herättää laajempaa kiinnostusta kasvilajiston runsautta kohtaan.
Takalo-Roppolan pihapiiriimme kuuluvat erottamattomasti vanhat puut. Eteläreunalla pellon takana on yli satavuotias mäntykangas, joka laskeutuu kuusikkona tietä kohti. Olemme laittaneet sen epävirallisesti suojeluun. Lapsemme aikoivat ketjuttaa itsensä puihin, jos yritämmekään kaataa metsää. Viisaat lapset! Jospa metsä säilyy meidänkin jälkeemme.
Pihapiirin pohjoislaidalla tien varressa on pieni mäntymetsikkö, jossa on noin tusinan verran ikivanhoja mäntyjä, osa kelottuneita. Keväällä 2015 haimme metsikölle rauhoituspäätöksen. Nyt se on suojeltu luonnonmuistomerkkinä.
Pitkäkorvaisilta pitää suojautua jo hyvissä ajoin. Elokuun lopussa ensimmäiset latvat syödään, jos ei kiireen vilkkaan saa laitettua suojaverkkoja.
Takalo-Roppolan pihapiiriimme kuuluvat erottamattomasti vanhat puut. Eteläreunalla pellon takana on yli satavuotias mäntykangas, joka laskeutuu kuusikkona tietä kohti. Olemme laittaneet sen epävirallisesti suojeluun. Lapsemme aikoivat ketjuttaa itsensä puihin, jos yritämmekään kaataa metsää. Viisaat lapset! Jospa metsä säilyy meidänkin jälkeemme.
Pihapiirin pohjoislaidalla tien varressa on pieni mäntymetsikkö, jossa on noin tusinan verran ikivanhoja mäntyjä, osa kelottuneita. Keväällä 2015 haimme metsikölle rauhoituspäätöksen. Nyt se on suojeltu luonnonmuistomerkkinä.
Tätä tietä mennään meidän mansikkamaalle ja siis tulevalle arboterumille.
Sama kuusikuja näyttää tällaiselta kesällä ilta-auringon värjäämänä.
Kävimme elokuussa Elimäellä Mustilan arboretumin taimipäivillä hakemassa ensimmäiset parikymmentä puunalkua kokeiluyksilöiksi. Testaamme, miten harvinaisemmat lajit selviävät näillä korkeuksilla.
Ensimmäinen arboreturiimme istutettu puu on noin metrin korkuinen kääpiöpihta.
Pihta on lappeenrantalaisen Pekka Rantasen taimiston kasvattama.
Siinäpä taimisto, johon täytyy tehdä kesäretki.
Kääpiöpihta Abies sibirica f. globosa
'Pallo-Pekka'
Pallopihta 'Pallo-Pekka' on Siperianpihdan pallomainen muoto. Neulaset ovat heleän vihreät, kiiltävät, pehmeät, hiukan lyhyemmät kuin siperianpihdassa.Neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä samalla tavoin kuin käärmekuusella.'Pallo-Pekka' menestyy Suomessa hyvin. Se on kestävin kääpiöpihtalajike Suomen oloihin. Puu kasvaa n. 1 m korkuiseksi. Saatavana rungottomana tai 0,5–4 metrin rungolla.
Mutta miksi arboretum? Vuosia olen siitä haaveillut. Puutarhaan olen jo istuttanut muutamia puita, mutta että ihan oikea arboretum...Haluan, että jotain jälkeemme jää. Kukat ränistyvät, tuskin niitä kukaan jaksaa jatkossa hoitaa siinä laajudessa kuin mitä puutarha nyt on.
Mustilan arboretumin perustajan A.F. Tigerstedtin sanoin meille arboretum on uusi yhteinen innostuksen kohde.
"sille, joka rakastaa metsää yli seuraelämän ja hiljaista polkua enemmän kuin meluista maantietä,
sille on tuskin mikään viehättävämpää, ja olkoonpa hän sitten joutunut tälle alalle ehdoin tahdoin tai sattumalta, niin tulee hän sitä jatkamaan päiviensä päähän,
itselleen ehtymättömäksi iloksi ja tuleville sukupolville arvaamattomaksi hyödyksi ja nautinnoksi."
"Syvänvihreä sammalpeite verhoaa kiviä, joilla ei ole kiire vieriä minnekään" - voi miten viisaita ajatuksia tuolla miehellä oli.
Arboretumin puu numero kaksi on käärmekuusi, Mansikkamaan vieressä on sopivasti joutoaluetta, jonka saimme kylänmiesten Heikin ja Saulin avustuksella kasvukuntoon.
Käärmekuusen toimme Mustilan arboretumin taimipäiviltä. Käärmekuusi samoin kuin puuntaimi numero 1 kääpiöpihta ovat lappeenrantalaisen Pekka Rantasen taimiston kasvattamia. Käärmekuusta on vaikea löytää taimistoilta, ainakin täältä meidän korkeuksilta.
Käärmekuusen oksat ovat pitkiä ja lonkeromaisia ja sen isot neulaset kasvavat pyöreästi oksan ympärillä. Kasvutapa on kaunis ja väri tummanvihreä. Käärmekuusi kasvaa isoksi puuksi metsäkuusta hitaammin. Eipä taida meidän silmät ehtiä nähdä näitä puita kovin suurina. Mutta metsänkasvattaminen on kaikenkaikkiaan pitkäjänteistä työtä. Monesti pitää ajatella, että seuraavat sukupolvet korjaavat tulot meidän tekemästämme työstä.
Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmekuusi
Surukuusen onnistuin löytämään muutama vuosi sitten ja se on jo pihapiirissämme hyvässä kasvussa. Onnistuisikohan sen siirtäminen arboretumiin.
Pilarimaiset surukuuset ovat erittäin kapeita mersäkuusen muunnoksia, jotka kasvavat jotakuinkin metsäkuusen pituisiksi. Kasvutavaltaan ne ovat hyvin kapealatvaisia ja riippuvaoksaisia havupuita. Oksat voivat riippua kohtisuoraan tai puolijäykästi alaspäin. Neulaset ovat vihreät ja kooltaan yleensä metsäkuusta suuremmat tai tuuheammat.
Surukuusi olisi kaunis muutaman puun ryhmänä, mutta minulla on periaatteena, että laitan jokaista vain yhden kappaleen.
Kuva: http://openmetsa.fi/wiki/index.php/Kuusen_erikoismuodot
Pitkäkorvaisilta pitää suojautua jo hyvissä ajoin. Elokuun lopussa ensimmäiset latvat syödään, jos ei kiireen vilkkaan saa laitettua suojaverkkoja.
Verkottaminen onkin melkoinen urakka syksyisin ja keväällä taas verkkojen poistaminen. Jatkossa osa arboretumin puista saa olla kesät talvet verkkojen sisällä.
ARBORETUMIN KASVILISTA SYKSYLLÄ 2016
ARBORETUM kasvilista | |||||||||||||
hankittu | ostopaikka | kasvin korkeus | |||||||||||
1. | Kääpiöpihta | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 1m | |||||||||
pekanhavupuut.fi | |||||||||||||
pekka.rantanen@pekanhavupuut.fi | |||||||||||||
2. | Käärmekuusi | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 1 m | |||||||||
pekanhavupuut.fi | |||||||||||||
pekka.rantanen@pekanhavupuut.fi | |||||||||||||
3. | Harmaaleppä | ||||||||||||
Alnus incana "Varjo" | elo.16 | Oulujoen taimisto | n. 1m | ||||||||||
4. | Iso-orapihlaja | elo.16 | Oulujoen taimisto | n. 40 cm | |||||||||
5. | Korean syreeni | heinä.16 | Oulujoen taimisto | n. 60 cm | |||||||||
6. | Isabellan syreeni | heinä.16 | Oulujoen taimisto | n. 60 cm | |||||||||
7. | Metsälehmus | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 40 cm | |||||||||
eli niinipuu Tilia cordata | |||||||||||||
8. | Kynäjalava | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 60 cm | |||||||||
9. | Metsälehmus | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | ||||||||||
10. | Ussurin päärynä | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 40 cm | |||||||||
11. | Vuorijalava | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 40 cm | |||||||||
Ulmus glabra | |||||||||||||
12. | Tähtijasmike | heinä.16 | Liisa Pekkala/pistokaslisäys | n. 20 cm | |||||||||
"Waterton" | |||||||||||||
13. | Virginianpihta | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 30 cm | |||||||||
14. | Palsamipihta | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 30 cm | |||||||||
15. | Koreanpihta | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 30 cm | |||||||||
16. | Ohotanpihta | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 30 cm | |||||||||
17. | Makedonianmänty | 27.8.2016 | Mustilan arboretumin taimipäiviltä | n. 30 cm | |||||||||
Pinus peuce | |||||||||||||
18. | Vuorimänty | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 20 cm | |||||||||
19. | Tryffelitammi | elo.16 | Hankkija Kempele | n. 80 cm | |||||||||
20. | Kääpiökataja | elo.16 | Bauhaus Oulu | n. 20 cm | |||||||||
21. | Pensastuija | elo.16 | Bauhaus Oulu | n. 20 cm | |||||||||
22. | Viirukirjokanukka | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 20 cm | |||||||||
23. | Isabellan syreeni | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 60 cm | |||||||||
24. | Lännenpihta | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 80 cm | |||||||||
25. | Euroopan pähkinäpensas | kesä.15 | n. 70 cm | ||||||||||
26. | Metsävaahtera | itse kasvatettu | n, 70 cm | ||||||||||
27. | Siperianpihta | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 80 cm | |||||||||
28. | Kanadantuija | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 1,80 cm | |||||||||
29. | Kerottukukkainen tuomi | ||||||||||||
Prunus padus "Anne" | touko.16 | Lassilan taimisto Tyrnävä | n. 90 cm | ||||||||||
30. | Sembramänty | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 80 cm | |||||||||
31. | Tammi | syys.16 | Kokemäki | n. 40 cm | |||||||||
Oili Vilen Kokemäki | |||||||||||||
32. | Hevoskastanja | syys.16 | Kokemäki | n. 40 cm | |||||||||
Oili Vilen Kokemäki | |||||||||||||
33. | Mongolianvaahtera | syys.16 | Limingan viherkeskus | n. 80 cm | |||||||||
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
MUKAVA, KUN VIERAILIT SIVUILLANI.
TERVETULOA UUDELLEEN!
KOMMENTTISI TEKEE ILOISEKSI