keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

ILMASIPULEILLE TUHDIT AINEET




 Viljeletkö sinä ilmasipulia? 





Minä kasvatan ilmasipulit ja yrtit miehen värkkäämissä hirsikehikoissa. 
Optimaalinen ilmasipulin kasvupaikka on aurinkoinen ja hyvin lannoitettu kohopenkki.

 Ilmasipulikasvusto on viime aikojen sateiden seurauksena päässyt haalistumaan lannoituksen puutteesta. Ihan joka nurkalle puutarhaa  kun ei aina ehdi ja  kukat vetävät välillä liiaksikin huomiota. 


Yksi blogini yhteistyökumppaneista on Neko, jonka tuotteet sopivat hyvin luonnonmukaiseen viljelyyni. 


Merilevä. Jos asuisin meren rannalla, keräisin varmasti saavikaupalla tätä tehoainetta. Käytätkö sinä merilevää kasveillesi. Minä käytän sitä sisäkasveillekin ympäri vuoden. Kaktusten herkkua!

No enpä asu mern rannalla, mutta onneksi on Neko ja merilevätuotteet.
Nekon merilevärouhe on maanparannusaine ja pitkävaikuitteinen, hivenainepainotteinen lannoite. 
Sitä annetaan kasvukauden alussa ja/tai lopussa maanmuokkauksen ja istutuksen yhteydessä tai suoraan kasvualustaan. Ja mikä tärkeintä - LUOMUA. 



Toinen hyvä tuote on Nekon Luonnonlannoite, joka on kasviperäinen, hidasliukoinen puutarhan yleislannoite. Luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuva lannoite siis LUOMUA taas. Sehän sopii. 



Kasviperäinen luonnonlannoiteliuos on sekä sisä- että ulkokasveille sopiva. 
Erityisen hyvän sen sanotaan olevan syötäville kasveille. Pitkävaikutteinen, 100%orgaaninen lannoite, joka parantaa myös maaperän mikrobitoiminaa.  Ja  tämäkin LUOMUA. 


Näistäpä nyt apu haalistuneille sipuleilleni. 

Unohdin keväällä laittaa pitkävaikutteista lannoitetta sipulikehikkoon. Mutta vielä ehtii. 
Mikä tahansa näistä kolmesta on sopiva sipulimaalle. 



Katsohan, miten nyt lannoitan ja miten yleensä hoidan omat ilmasipulini. 
Eikä muuten ole ollut talvivaurioita edes pahana pakkastalvena 2015-2016. 



Mukavaa keskiviikkoa villiorvokkien kera. Nekin saavat välillä roiskauksen Nekoa ja leviäminen senkun kiihtyy! 









maanantai 26. kesäkuuta 2017

TIETO-/ARVAUSKILPAILUn vastaus ja VOITTAJA arvottu


Juhannusajan arvailukilpailun esine olikin  hankala. Höylän käyttötarkoituksesta tuli kivoja, luoviakin  esityksiä.






Valitettavasti yksikään ei osunut oikeaan. Niinpä palkintona olevan Metsäkustannus Oyn lahjoittaman Parhaat kesäherkut- lehden  unikonsiemenlisukkeineen arvoin kaikkien vastanneiden kesken.  




Voitto osui  Mamma A:lle. Onnea Mamma A, laitan sinulle sähköpostin ja pyydän yhteystietojasi. Kiitos Metsäkustannukselle ja kaikille osallistuneille. 


Niin mutta mihinkäs tuota höylää on käytetty? Mieheni sen osasi selittää. Katsohan videopätkä. 






Mukavaa alkavaa viikkoa! 



sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

PIDÄTKÖ PÄIVÄKIRJAA


luonnon tapahtumista, puutarhasta, omasta elämästäsi?


Sain blogini yhteistyökumppanilta Metsäkustannus Oy:ltä Anni Kytömäen kirjoittaman ja Pirkko Juvosen kuvittaman Luontopäiväkirjan. 



Anni Kytömäki kuvailee luonnontapahtumia kauniisti. Kuukausittain on muutama luontopäiväkirjakuvaus, joiden jälkeen on lukijalle tilaa kirjata omia luontoretkiä sekä luonnon kohtaamista: kasveja, eläimiä, tuoksuja, ääniä. 


Kesäkuun kohdalla kuvataan herkällä tavalla punakylkirastaan pesimistä pyörän etukorissa.





Pirkko Juvosen kuvitus luo kirjalle rauhallisen olemuksen. 


Oletin, että kirjassa on oma osio säätilojen seurannalle. Harmillisesti se näyttää puuttuvan. Puutarhaihmisille säätilat ovat niin merkityksellisiä. Milloin sataa tarpeeksi, miten kuivakausi vaikuttaa kasveihin, millainen  talvi oli kasvien kannalta, lumen sulaminen, syksyn ensimmäiset pakkasyöt.  Näiden mukaanhan me elämme puutarhamme osalta.  

Pidätkö sinä päiväkirjaa? Säätiloista, puutarhasi vaiheista, omasta elämästäsi?

Meillä päiväkirja on mieheni hommia. Kymmenet vuodet yhteistä elämäämme on päiväkirjoihin tallennettu. Puutarha-aiheinen päiväkirja minun olisi pitänyt aloittaa jo kauan kauan sitten. Nyt olisi mukava tarkistaa, milloin omenapuut on istutettu, milloin ruusurivin pensaat on hankittu ja mistä, puhumattakaan pionien nimistä. Nimilapuilla on taipumus lentää taivaan tuuliin.
Viime syksynä  aloittamani arboretumin numeroitu kasviluettelo on kuitenkin ainakin vielä ajantasainen, Exel-muodossa, sisältäen tiedot myös ostopaikasta  ja taimen koosta.

Onko Anni Kytömäen kirja sinusta sellainen, johon haluaisit täydentää omia kokemuksiasi vai kirjaatko mieluummin vain vaikkapa ruutuvihkoon?


Parin päivän takaisessa  postauksessani on  
TIETO-/ARVAUSKILPAILU. 
Tämä sunnuntaipäivä on vielä aikaa osallistua.

TÄSTÄ sinne


Käyppäs kirjoittamassa kummallisen esineen käyttötarkoitus. 




lauantai 24. kesäkuuta 2017

JUHANNUSAATTONA
































Kaunista juhannuspäivää!


Edellisessä postauksessani  TIETO-/ARVAUSKILPAILU

TÄSTÄ sinne




keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

TIETO-/ARVAUSKILPAILU


Ensin illanhämyssä pionikierroksella puutarhassa sateen alla tummien pilvien painaessa päälle pohjoisen suunnalta.
Ja niinhän siinä kävi, että sateen rompsautti päälle kesken kuvauskierroksen. On aivan syyssateen tuntu. Sitä vaille, ettei räntää sada.
Kesäkeskiviikon lavatansseissa läheisellä Ruokolahden tanssilavalla ei taida hiki tulla.


Uskollinen kuolanpioni jaksaa kukkia vuodesta toiseen, eikä vaadi minkäänlaista hoitoa. Selviytyy isompien pensaiden ja omenapuidenkin juurella kovassa kentässä. Ja kukkii uskollisesti. Ei saa härmää eikä muitakaan kasvitauteja.







Tillipioni on osin jo kukkinut, alimmat varret pukkaavat vielä kukkia. 




Valtaosa monikymmenlukuisesta pionijoukosta  on vasta nuppuvaiheessa. Heinäkuussa on odotettavissa räiskyntää. 


Tiheässä istutuksessa pionit eivät tarvitse tuentaa. Jämäkät liljat ovat hyviä tukikeppejä. Karvainen lilja on maatiaisruskolilja tai maatiaiskeisarinkruunu niinkuin sitä meilläpäin kutsutaan. Tämä vanha kanta on lähtöisin mieheni kotipaikan vanhasta puutarhasta. Appiukon isoäidin Mantan mukaan nimetty  - Mantan keisarinkruunuksi, joka kukkii meillä liljoista ensimmäisenä.


Jotkut pionit tekevät kiitettävästi siementaimia. Mikähän lie nimi tälläkin. Valitettavasti nimilappu on karannut taivaan tuuliin.

Kuvauskierros jäi valitettavasti kesken sateen painaessa päälle.

Mutta nyt juhannuksen ajalle tieto-/arvauskilpailu. Meillä kun on tällainen  vanha maalaistalo, 250 vuotta vanha, niin nurkista löytyy jos jonkinmoista esinettä. Tällainen sattui nyt silmiini. Entisajalla hyvikin tarpeellinen esine.

Mikäs esine on tuossa silmälasieni vieressä?  No höylä tietysti, näkeehän sen. Mutta ei mikään ihan tavallinen sellainen, ei puutöihin tarkoitettu.




Järjestän TIETOKILPAILUARVONNAN  tähän esineeseen liittyen.

Nyt pitää tietää, mihin tarkoitukseen tämä on valmistettu. Ikää tällä on paljon. Valitettavasti tekijä ei ole kaivertanut tähän vuosilukua.



Kirjoita tämän postauksen kommenttiin arviosi, mihin tätä höylää on käytetty. Tai voisi kai tätä käyttää vieläkin. Minulla  vain ei ole tullut käytettyä tätä alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.

Oikein vastanneiden kesken arvon Metsäkustannus Oy:n lahjoittaman Kesäherkut- lehden, jonka kylkiäisenä tulee vielä useampi teelusikallinen monenkirjavien unikoiden siemenseosta. Sillä määrällä kylvää vaikka kukkaketoa. Postitan vain Suomessa olevaan osoitteeseen.


-  Yhden arvan saat olemalla tai liittymällä blogini lukijaksi (sivupalkissa oikealla kohta "Lue" ja jättämällä kommentin tähän postaukseen.

-  Kaksi arpaa saat tykkämällä lisäksi blogini sivusta  " Takalo-Roppola"  Facebookissa

-  Kolmaskin arpa on mahdollista saada seuraamalla blogiani Blogit.fi:ssa

Kirjoita kommenttiin, monellako arvalla osallistut ja höylän käyttötarkoitus.

Arvonta-aika alkaa heti ja päättyy sunnuntaina 25.6. klo 24.00.


Nyt luovuus kukoistamaan ja arvailemaan!


tiistai 20. kesäkuuta 2017

VANHA PELARGONIA ON MUMMON AKKUNALLA




Vuodesta toiseen sama valikoima sisä- ja ulkokukissa. Luulisi, että tympii ja vaihtelu virkistäisi. Aina vai pelakuita pirtin ja porstuan akkunoille ja ulos.


Valtaosa on Mårbackoja. Annaa, Hannaa, Ingridiä, Nikolaita.


Ingridin kaverina porstuassa vanhaa kantaa oleva  Kodinonni. Talvet se viettää komeron nurkassa, mutta kesät kukkia rehottaa Ingridin vieressä.


Herkän vaaleanpunainen Ingrid ja vaaleamman sävyinen Nikolai.





Yksi Ingrid on päässyt kaivonkannelle




Ylhäällä Anna ja  alhaalla Hanna - tai toisinpäin. Laput ovat menneet hukkaan. Vaaleaverikköjä molemmat.








Ulkona on toki muitakin kuin Mårbackoja mutta pelakuita kuitenkin.








Onko sinun akkunallasi pelakuita? 




PUNAISET VAI VALKOISET


- kummat ovat lemppareitasi?

Omenapuut ja kirsikat räjähtivät kukkimaan sellaisella määrällä, ettei meillä ole ennen moista nähty.










Jotkut puut ovat niin täynnä kukkia, ettei enempää mahdu. 


Kirsikan kukinta enteilee hyvää satoa. Lajit ovat suklaakirsikka ja Latvian matala. 




Jospa jokaisesta kukasta kehittyisi kirsikka.












Punaisia on neljää tai viittä eri lajia. Valkoisia ties kuinka monta. Vaikuttaa siltä, että alkusyksyn elämme pelkillä omenoilla, vaikka osa  puista onkin koristeomenapuita.


Niin  kummat ovat lemppareitasi - punaiset vai valkoiset?